lauantai 31. elokuuta 2013

Juustomuffinit


Ollaan jo elokuun viimeisessä päivässä!  Miten se tuo aika rientää.  On meneillään syyskaarnevaalien kiihkeintä aikaa, kaikenlaisia tapahtumia taitaa löytyä kaupungista kuin kaupungista. Taiteitten yötä, elonkorjuujuhlia ym.. Sääkin vielä suosii, niin juhlille se tietää yleisömenestystä.

 Mikä onkaan parempaa kuin ostaa lähellä kasvatettuja.
Nämäkin porkkanat ovat kasvaneet aivan lähikunnassa.
Alakuvassa taas kaupungintalon kupeeseen on noussut
nokipannukahvia himoitsevalle etappi.

Ohjelmastakaan ei ole pulaa,
on monia terveellisiin ruokatottumuksiin
ohjaavia tietoiskuja,
musiikkia, taidetta, voi..ihan kaikille löytyy kiinnostavaa.
Jätin tarkoituksella kuvat näin isoiksi, se antaa vinkkiä tästä ihanasta,
aurinkoisesta elokuun viimeisestä päivästä.
¤
Mutta muffineistahan minun piti puhua!  Suonette anteeksi mutta tuo pilvetön taivas sekoittaa pään ja ei millään malttaisi pysähtyä keittiöön. Mutta kun keittiössä käy, ihan pikimiten, niin pöydällä  näkee töröttävän tarvikkeet odottamassa. Pakko kai se on jossain välissä väännettävä jotain kahvipöytään. Vaikka, nyt alkoi taas SE pisteytysprojekti.  Alkoi se ikioma PIENI PUDOTTAJA kisa.  Kisa on yhden henkilön kisa. 
( Peiliin en kehtaa katsoa, saati nousta vaakaan vähään aikaan...)
¤
Mutta taas, MUFFINEISTAHAN minun piti puhua
Ja heti tässä tarvikkeet niihin:

3 munaa
1 dl maitoa
5-5½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1 dl oliiviöljyä
150 g raastettua cheddaria
125 g murennettua sinihomejuustoa
1 dl kivettömiä oliiveja
PINNALLE:
tuoretta timjamia tai rosmariinia

1
Sekoita munien rakenne rikki kulhossa. Lisää maito ja toisiinsa sekoitetut kuivat aineet,
öljy, juustot sekä oliivit. 
Vältä sekoittamista taikinaa liikaa..siten muffineista tulee mureita.
2
Jaa taikina muffinivuoan koloihin.
Voit halutessasi vuorata kolot paperisilla muoteilla.
3
Kypsennä muffineita 180 asteisessa uunissa
15-20 minuuttia.
¤
Helppoja siis tehdä, eikä sitä aikaakaan tuhraannu hirveästi, joten turhaan tässä sisähommia kammoan.
Mutta ensin lähden ulos, jospa kävisin keräämässä lähimetsästä parvekkeelle syyskoristeita.
Ne koristeethan on käpyjä, oksankarahkoita, ym luonnon omia koristeita.
Ai niin, ja tänäänhän vietetään  kuulemma luonnon omaa päivääkin!

Kaunista lauantaita.

Maireanna

maanantai 19. elokuuta 2013

Risoton perusohje

Olen valmistanut risoton aiemmin tavanomaisella tyylillä, vettä kattilaan, suolaa perään  ja  sitten kun vesi kiehunut, olen heittänyt riisit sekaan.  Jösses! Jossakin vaiheessa vesi pois - ja sitten se oli muka valmista?
Ja sitten ihmettelin että miten ne muut saa NIIN hyvää risottoa ja minulla on vetistä, jotenkuten syötävää..mutta ei tule fiilis että WAU!

No. Kuka opetti minuakin, viimein? Tiuhaan tulevat ruokaohjelmat ja erityisesti  Jamie Oliver.
Poika joka kokkaa kuin leikkisi keittiössä!

Siksi, ja juuri siksi kun muistini alkaa olla sitäsuntätä, tallennan perusohjeen tänne...(teitä muitakin ajatellen,) mutta itseänikin varten. Täältä löydän ohjeen jos vaikka unohtuisi muuten..ei sitä koskaan tiedä?

Nyt ohjeeseen, (se on pitkä:)

400 g risottoriisiä
2 sipulia hienonnettuna
½ lehtisellerin vartta hienonnettuna
1 rkl oliiviöljyä
ripaus merisuolaa ja mustapippuria
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
1 dl kuivaa valkoviiniä
noin 1 l kana- kasvis tai kanalientä
85-100 g parmesaaniraastetta

1
Kuumenna liemi kattilassa. Kaada oliiviöljy toiseen kasariin, lisää öljyyn sipuli, lehtiselleri ja ripaus suolaa.
Pehmennä aineksia noin 3 minuuttia. Lisää joukkoon valkosipuli ja kääntele aineksia noin 2 minuuttia kunnes kasvikset ovat pehmenneet. Lisää kasariin riisi ja nosta lieden lämpöä.
2
Kääntele riisiä koko ajan varovasti, kunnes se alkaa kypsyä. Riisi ei saa väriä ( jos lämpö tuntuu olevan liian korkea, laske sitä hiukan)
Pidä riisi koko ajan liikkeessä. Muutaman minuutin kuluttua riisi alkaa muuttua läpikuultavaksi.

Lisää joukkoon valkoviini ja hämmennä koko ajan.
Viini kuplii riisin ympärillä, siitä haihtuu alkoholi, mutta maku säilyy. Kun viini on imeytynyt riisiin, lisää ensimmäinen kauhallinen kuumaa lientä ja ripaus suolaa. ( Lisää suolaa aina pieni ripaus nestettä lisätessäsi)

Laske lämpöä niin että liemi poreilee melko voimakkaasti.
( Neste ei saa kiehua liian kovaa, sillä silloin riisin ulkopinta kypsyy liian nopeasti ja sisus jää raaàksi.)

3
Lisää nestettä edelleen kauhallinen kerrallaan koko ajan sekoittaen. Anna edellisen nestemäärän imeytyä riisiin ennenkuin lisäät uutta. Tähän vaiheeseen kuluu aikaa noin 15 minuuttia.

Maista riisiä- onko se kypsää?
Jatka liemen lisäämistä kunnes riisi on pehmeää, mutta silti vielä pureskellessa napakkaa..
Tarkista suolan ja pippurin maku.

4
Nosta kasari liedeltä. Lisää joukkoon voi ja parmesaani. (Säästä hieman parmesaania pinnalle koristeeksi)
Sekoita varovasti.

5
Nauti risotto mahdollisimman pian, eli kun se on koostumukseltaan miellyttävän kostea.

¤
Tällä ohjeella saat taatusti lisäsulkia kokin hattuusi, voin taata sen.
¤

Iloista kokeilumieltä
Maireanna

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Pop appia, eli kotiravintolapäivä.

 Minäkin sain ykskaks sellaisen älynväläyksen että laitanpa kotiin pystyyn keskipäiväksi pikkuravintolan.
Mitäs menin FB:ssä möläyttelemään..ja tuli heti hirmupaineet. Mitään ei ollut jääkaapissa ja tuollaista puhun?
Vähän höpsö!  Mutta ei kun takki niskaan ja viivana SIWAAN. Siellä mietin menuun ja siitä se kokkisota alkoi. Tunnissa pöhelsin tehdä esim. lohkoperunat, paistetun kampelan kastikkeineen, paistoin kantarelleja, tuli tehtyä myös pastaa, päälle ruskistin pekonia. Aika monta ruokalajia tuli tunnissa.
Ulos en uskaltanut näin ekakerralla laittaa kylttiä, pitää sentään vähän suunnitella paremmin tempausta. Oli todella nyt POP AP! Hihih..

 Tässä oma lautaseni Annan tuvan ravintolassa. 

Syöjiä oli tupa täysi, ruokapaikkoja oli neljälle. Siis melkein täysi ravintola. Jälkkäriksi sai kahvia ja eilen tehtyä omenapiirakkaa. ( Sitä jota värjäsin punajuurella)
Seuraavaa kertaa ajatellen voin mainostaa että nähtävänä on myös taidenäyttely silmäniloksi. Ja saa ostaakkin jos kiinnostaa.


Huhuh.
Nyt aion ottaa päikkärit kaiken tohinan päälle.
¤
Maireanna

lauantai 17. elokuuta 2013

Keittiökohellusta

Astiat esille..
 Sitten kuppiin  ihanaa tuoksuvaa teetä!
 Sokeria? ...tottakai!
 Kuplat tietää onnea...
lentääkö kohta Teron keihäs..kauaas?
Ja tässä  sitten tuoretta teen seuralaista:
tätä minä kohelsin tehdä :-)
Omenapiirakkaa!

Onneksi ei  sentään paistos palanut!
Jännitti niin hirrveesti
alkava keihäskisa!
Tero heitä, ja kauas!
Ja heittihän Tero.
Hopeaa tuli.
¤ ¤
P.S.
Värjäsin omenat tälläkertaa,
yllätys yllätys,
..punajuurivärillä!
¤
Saapa  nähdä,
mille maistuu..
Ihan uusi kokeilu,
sillä omenan valju väri ei napannut.
¤ ¤
(-)
Keittiössä suharoi
Maireanna

perjantai 16. elokuuta 2013

Omena-pinjahillo

Omenia tulee nyt yllinkyllin. Saa syödä, saa laittaa omppupiirakkaa, jota aionkin taas viikonlopuksi tehdä.
Ruokiin olen pilkkonut omenaa muutenkin, makkara, liharuokiin ja kiisseli, no sehän on taas saanut omenavahvistuksen tietysti.

Selasin omppuohjeita noin yleisesluontoisesti, kiinnostuksen vuoksi. Sellainen tapa on kyllä aika turmiollinen, sillä innostun helposti uutta kokeilemaan. Ja sehän näkyy..vaaka ei valehtele!
Mutta eikös se ole kautta aikojen ollut se sanonta, että omena päivässä pitää lääkärin loitolla? Vähän uskon, sillä en ole tarvinnut käydä lääkärissä kuin kolme kertaa tänä vuonna? En kyllä nyt kehuskele, sillä nyt on varattava aikaa tohtoritytölle.. toivottavasti pelkään turhaan..
¤
Ja taas eksyin raiteilta reunoille? Itse omenastahan minun piti puhua, tai siitä tehtävästä herkusta. Löysin hillo-ohjeen. Hillothan eivät ole vaikeita tehdä, on vaan muistettava se purkin puhtaus. Ne pitää pestä tosi hyvin ja jälkikuumentaa. Sulkea tiiviisti jotta säilyvät. Jos on suuri jääkaappi, niin siellä hillo säilyy niinkauan kun poimii sitä paahtoleivän päälle tai kakun täytteeksi. Tässä ohje:

OMENA-PINJAHILLO

1 kg kuorittuja, pieneksi pilkottuja omenoita
500 g Dansukker Hillosokeria
½ dl vettä
½ dl konjakkia, viskiä tai sitruunamehua
50 g pinjansiemeniä

1
Laita omenapalat, sokeri, ja nesteet kattilaan.
Kuumenna kiehuvaksi.
Anna kiehua hiljaa poreillen noin 15 minuuttia.
Sekoittele hilloa keittämisen aikana.
2
Paahda pinjansiemenet puhtaassa, kuivassa ja 
kuumassa kattilassa
kauniin ruskeiksi.
Sekoita ne  kuumaan hilloon.
3
Jäähdytä vartti ja purkita 
puhtaisiin, kuumennettuihin purkkeihin.
4
Säilytä jääkaapissa.
¤
Hillo sopii kakkujen, pikkuleipien täytteeksi, tai paahtoleivän päälle.

Nähdään taas...

Maireanna

Kikhernepihviä ja Kurkkuraitaa..

Kasvispihvejä rakastan! Ja varsinkin juuri niitä itse tehtyjä, ei kaupassa seisoneita  muoville maistuvia pakkauspihvejä. (Paitsi jos ne on valmistettu juuri äsken.)

Nyt kun kasviksien kulta-aika on, niin silloin niitä on hyödynnettävä. On valjastettava se oma viitseliäisyys töihin. Siispä, monitoimikone valmiiksi töihin ja..sitten:

1 tlk ( 265 g) kikherneitä ( näitä on pakko ostaa purkki)
2 porkkanaa
2 perunaa
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1 muna
1 dl luonnonjogurttia
3 rkl korppujauhoja
2 tl mietoa chilimausteseosta
1½ tl suolaa
mustapippuria
PAISTAMISEEN:
öljyä

1
Huuhtele ja valuta kikherneet.
Jauha hienoksi monitoimikoneessa.
2
Kuori ja raasta porkkanat ja perunat.
Silppua sipuli ja kuullota se öljyn kanssa pehmeäksi.
Lisää pannulle lopuksi chilimausteseos.
3
Sekoita korppujauhot jogurttiin ja anna turvota hetki.
Yhdistä ainekset tasaiseksi massaksi.
Tarkista maku ja lisää oman maun mukaan..
4
Muotoile öljyisin käsin taikinasta 8 pihviä.
Kuumenna vähän öljyä teflonpannulla
ja paista pihvit keskilämmöllä
kypsiksi ja ruskeiksi.
¤
Näille kasvispihveille kaveriksi sopii raikas
Appelsiini-sipulisalaatti ja kurkkuraita.
¤
Nam namm..

KURKKURAITA:
3 dl luonnonjogurttia
1 valkosipulinkynsi
½ kurkkua ja paprikaa
½ tl suolaa, pippuria.

Valuta jogurtti kahvinsuodattimen läpi kiinteäksi.
Halkaise kurkku ja koverra siemenet pois lusikalla.
Lisää jogurttiin valkosipuli, kuutioitu kurkku ja paprika.
Mausta suolalla ja pippurilla.
¤
Ollaan jo perjantaissa? Viikonloppu tulossa ja jännittävä lauantai.
Saadaanko mitali keihäänheitossa?
Peukut pystyyn!
Mukavaa viikonloppua muuten..


Maireanna.



maanantai 12. elokuuta 2013

Kantarellirisottoa..

 Sieniä saa jo! Mieli metsähän tekisi, mättähälle miettimähän, saiskos sieniä saaliiksi, pannulle paistumahan?

Niin mieli tekisi, mutta sinne metsään pääsee vain vikkeläjalkaiset, joten minun on suunnistettava varmalle apajalle..torille!
Eikä haittaa, vaikka tummat pilvet lupailee taas sadetta, torilla ei kauaa kastu kun litran ostaa, ..tietysti kantarelleja. Koska sieniruuat saan syödä itsekseni, muut kun eivät niistä oikein välitä, niin isoa annosta ei kannata tehdä.  Tässä ohjeessa annoksia tulee neljälle.
 Ja mitä risotto sisältää..:


1 l kantarelleja
3 sipulia varsineen
2 rkl öljyä
3 dl risottoriisiä
1 dl valkoviiniä
5 dl kasvislientä
1/4 tl rouhittua mustapippuria
rucolaa, kirveliä tuoreena,parmesaanilastuja tai raastetta.
1
Puhdista ja paloittele kantarellit.
Hienonna sipuli.
Kuumenna öljy padassa,
lisää kantarellit ja sipulit.
2
Paista niitä kunnes neste on sienistä haihtunut
ja sipulit pehmenneet.
3
Lisää riisi ja sekoita hetki, kunnes
se on lasittunut.
4
Lisää valkoviini,
ja keitä kunnes viini on imeytynyt riisiin.
5
Lisää sitten kauhallinen kerrallaan
kasvislientä risottoon.
Lisää uutta lientä vasta kun
entinen on täysin imeytynyt riisiin.
6
Risoton salaisuus on juuri siinä,
että osaa lisätä lientä vähitellen
ja risotosta tulee " valuvaa"
7
Keitä risottoa 
noin 20 minuuttia,
eli kunnes se on kypsää, mutta
vielä napakan tuntuista!
8
Höystä tarjoilulle vietäessä
yrteillä ja parmesaanilla.
¤

Runsaita sienisaaliita!
¤
Maireanna

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Kesäunelmia ja kalakeittoa..

 Syksyn merkit ovat nähtävissä jo kaikkialla. Lämpötila säässä muuttunut oikukkaammaksi, viileät aamut, sadetta tulee melkeimpä päivittäin. Kukat alkavat kuihtua ja myöhäiskukkijat avata nuppujaan. Lintujen kesäiset äänet ovat harventuneet. Ollaan auttamattomasti menossa syksyä kohti. Viimeinen niitti taitaa olla koulujen alkaminen, silloin viimeistään on pakko myöntää että kesä on päättynyt.

 Kesä oli kuitenkin helteineen ihana, sai kuvitella olevansa Kreetalla, vaikka istuikin torikahvilassa.. Sai kuvitella sen lämmön ja tuoksutkin, kunhan ei avannut silmiään..paitsi kun tuttu kommentoi että väsyttääkö?  Ja minä kun olin Kreetan rantakahvilassa olevinani.. :-) Silloin se illuusia karkasi..ja annoin mennä, eihän se totta ollutkaan. Saihan sitä unelmoida?

 Mutta olihan minulla asiaakin oikeesti.  Helteisillä säillä en luottanut tuoreen kalan tuoreuteen parin erehdyksen jälkeen, vaan ostin viimeksi kalan pakastealtaasta. Teki NIIN hirveästi mieli kalakeittoa pitkästä aikaa.. Ja kun halusin mennä oikotietä kattilalle, niin tein kuten PIRKKA tekee kalakeiton..
1
Pussukka neuvoo laittamaan ensin kattilaan 300 gr lohikuutioita jäisinä, 
ja kaatamaan päälle 1 l kylmää vettä.
Minä laitoin vajaan, sillä aioin laittaa ruokakermaa lopuksi lorauksen.
Kuitenkin neuvon, että jos on tottunut laittamaan maitoa, niin suosittelen sitä.
Maku ratkaisee!
2
Vesi sai kuumentua kiehuvaksi ja kuorin välillä pinnalta lohesta irtoavan vaahdon pois.
3
Sitten lisäsin peruna-keittojuurekset ( 750 gr), 
10 kpl kokonaisia valkopippureita ja hiukan karkeaa merisuolaa.
 Etsin kaapista Knorrin kalfondikuution ja tipautin sen keittoon.
4
Lisäsin lopuksi ruokakerman ja melkeinpä..pienen kourallisen tilliä silppuna.
 Tykkään tillistä kuin hullu puurosta!
5
Sitten tämä takaperokeitto sai kiehahtaa 10 minuuttia.  Siinä se. 


En ole tehnyt kalakeittoa näinpäin koskaan ennen, kalat olen lisännyt aina viimeisenä.  Tästä keitosta sanoisin, että jos tätä tekee vaikka lapsille tai vanhuksille, niin kalakuutiot ovat mielestäni liian isoja. Ainakin puolittaisin ne ennen keittämistä. Pienet palat ovat vanhuksienkin helpompi syödä.. Tietysti ne voi paloitella pienemmiksi kypsänä paremmin.

Parvekepuutarhurin  silmäniloja..
¤
Kauniita syyspäiviä,
paljon sieniä,
marjoja..
Säilömisen  iloja!
¤
Maireanna

maanantai 5. elokuuta 2013

Kaalista salaatiksi ja moneksi muuksi..

Nyt kun ulkogrillillä hyöritään, varrasruokien välttämätömäksi  lisukkeesi on valmistettava maukas ja keveä salaatti keventämään ateriaa.. Siihen laitan sitten mitä milloinkin sattuu kaapista löytymään tai kaupan hyllyltä. Jo silloin kun varhaiskaali tulee kauppoihin, minä vuolen kaalista juustohöylällä rapeita ohuita salaattisiivuja. Murran siivuja vielä kaulimella jolloin  neste alkaa irrota.  Heitän suikaleet kulhoon ja maustan. Muina aineksina kaalin kanssa tykkään laittaa  ananasta.. ja jokunen porkkanansiivukin eksyy  aina joukkoon.

En ole tehnyt pitkään aikaan kaalikääryleitäkään. Voi että! Onkohan huomenna pakko ostaa keräkaalia...

Entäs sitten kaalilaatikko? Sitä on tehtävä ihan piakkoin...se on herkkua.
Vaikka sen tuoksua moni inhoaa, niin minusta se tuoksu vaan lupaa että pian saa kaalikaatikkoa, namnam.

Mutta minullahan oli tarkoitus laittaa kaalisalaattia. Niinpä laitetaan...ja mitä siihen tarvitaan?

300 gr kaalia
½ porkkanaa
4 rkl korianteria

KASTIKKEESEEN:
1 limetin mehu
½ chili
½ valkosipulia
1 rkl kalakastiketta
½ rkl tomusokeria

 suolapähkinöitä salaatin pinnalle.

1
Suikaloi kaali  ja porkkana ohuiksi  suikaleiksi. Hienonna korianteri joukkoon.
2
Raasta limetin kuori ja purista hedelmästä mehu kaalin päälle. Hienonna chili ja valkosipuli.
3
Yhdistä salaatin ainekset raasteeseen. Rouhi vielä lopuksi suolapähkinöitä joukkoon.
Anna maustua jääkaapissa ennen tarjoilua.
¤
Ja niitä ananaspaloja vois vielä lisätä jos siltä tuntuu..


Elokuu on alkanut!
Viljat alkaa olla puintikunnossa,
sen merkiksi kellastuu
viljapellot  elokuun varmana merkkinä.
Loppukesän leppeät säät
ovat käsillä.
Koulutkin  alkavat pian.. rutiinit palaavat.
Minusta syksy on paras vuodenaika,
siksi, että olenhan 
syksyllä syntynyt.
¤
Maireanna

lauantai 3. elokuuta 2013

Tampereen tärppejä..

 Tampereen torilla Armas-perhe antaa lepohetken omien tuotteidensa nauttimiseen..
Olen tästä perheen luomuideasta lukenut  ..ja kuullut vaan.
 Kaikki tuotteet ovat perheen omaa kasvattamaa ja tekemää.  Maitokin oman lehmän maitoa... 
Hienoa. Luomutuote on aina puhdas luomu. Eikä lisäaineita.
 Tänne voisin  myös pysähtyä virkistävän hetken tarpeessa.
 Hienot näkymät  lounaan kera?
 Erikoisin ravintola jonka olen nähnyt, on valmistautumassa..
 ..yläilmoihin.
Tämä lienee se Tampereen tunnetuin kohtauspaikka?
¤
Nyt tälläkertaa oli vain lyhyt kuvakierros,
Annan tupa kun on lomalla,
niin keittiökin on siirtynyt ulos.
Valmiit marinadit,
lihat, makkarat
ja
vokkikasvikset,
ovat sitä kesäistä
ruokaa...
¤
Satunnaisesti täällä
Maireanna