torstai 26. kesäkuuta 2014

Tomaatti-raparperikeitto

 Heinäkuu on jo oven takana..sillä olisi  menossa viimeinen viikko kesäkuuta. Mitä KESÄkuuta? Hallaöitä, päivätkin olivat  siinä kymmenen kieppeillä  mittarissa, räntää saatiin monena päivänä..
 Siis tämmöinen KESÄkuu meillä oli.

 Olisiko tuleva heinäkuu sellainen kuin se oli lapsuudessa. Kuumat, aurinkoiset päivät, välillä ukkosti, joka hetkellisesti viilensi ilmaa mutta  kohta oli taas hiostavaa... Toivossa olisi sellainen heinäkuu. Saadaanko se, senhän tiedämme vasta elokuussa.

No. Satakoon vaikka " ämmijä" kuten eräs mainostaa tv:ssä, senkin uhalla tehdään tälläkertaa Tomaatti-raparperikeittoa. Tällainen kylmä keitto kuitenkin virkistää, joten se paikkansa ansaitsee lounaspöydässä.
Tarpeet ovat nämä:

1 l raparperin paloja
2 rkl ruokosokeria
2 rkl kidesokeria
1tlk/400 gr kuorittuja säilyketomaatteja
tai
kaltattuja tuoreita tomaatteja
2½ dl tomaattimehua
tai paseerattuja tomaatteja
2½ dl vettä
1 kana- tai kasvisfondikuutio
3-4 timjaminoksaa
tai
½ tl kuivattua timjamia
1 kanelitanko
½ tl suolaa
½ tl mustapippuria
myllystä

1
Kuori ja paloittele raparperit noin 2 cm paloiksi.
pane viipaleet kattilaan ja lisää sokeri.
Kuumenna hiljalleen koko ajan sekoittaen,
kunnes palat  ovat hieman pehmenneet.

Lisää loput ainekset ja keitä hiljalleen
noin 5-10 minuuttia,
kunnes raparperi on pehmeää.
2
Poista kanelitanko, ja timjaminoksat.
Soseuta keitto tehosekoittimella sileäksi.
Anna jäähtyä haaleaksi 
ja siirrä jääkaappiin vähintään tunniksi.
3
Tarkista keiton maku,
lisää suolaa ja pippuria.

Kaada keitto tarjoilulaseihin
ja korista mielesi mukaan.
¤
Hyvää ruokahalua!





Ollaan kuitenkin kesän keskellä,
joten nautitaan siitä.
Villapaita on pieni satsaus että tarkenee..
kesäyössä.
¤
Kesäterveisin Maireanna

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Juhannuspöperöitä ja muurinpohjalettuja.

 Paussi kokkaamiseen on ollut melkein totaalista kieltäytymistä tarttua kauhan varteen. Joo,.. tiedetään, mitä puolivalmiista eineksistä sanotaan..! Liikaa kaikkea suolasta vaikka mihin. Mutta kun ne ovat niin helppoja!

No jotain soppaa olen keitellyt kattilallisen ja laittanut sitten pakasterasioihin. On niitä nyt siellä syödä. Mutta ei sitä joka päivä samaa soppaa syö erkkikään..

Juhannuksen kunniaksi nyt sitten ajattelin tehdä koko repertuaarin ja jopa sain nuorisonkin pöydän ääreen.

Uudet perunat höyrytin ja samaan höyrykattilaan  meni kasviksetkin. On ne sillätavalla valmistettuna paljon maukkaampia. Grillikasvikset kypsytin uunissa. Pihvit tein jo eilen, ensin paistoin pinnat kiinni ja sitten uunissa paistoin ne mureaksi. Paistoliemestä kerman kera tuli hyvä kastike.

 Uusia pottuja..
 Grillikasviksia..
 Kuten näkyy.. pihveistä on melkein muisto vain. Hyviä olivat.
 Jälkkäriksi paistoin muurinpohjalettuja. Niiden ohjeen laitankin tähän ihan muistin virkistykseksi.

Muurinpohjaletut


1 l täysmaitoa
2 dl vehnäjauhoja
2½ dl ohrajauhoja
2 munaa
½ tl merisuolaa
voita paistamiseen

1
Sekoita maito ja jauhot kulhossa.
Anna seoksen turvota viileässä 4-5 tuntia.
2
Lisää munat ja suola juuri ennen paistamista.
Taikina ei saa olla liian sakeaa,
koska silloin  se ei leviä pannulle tarpeeksi ohuelti.
3
Kuumenna muurinpohja.
( Minä paistoin kotoisasti keittiön hellan levyllä)
Laita pannuun voita.
Voin levittämiseen on parhaaksi koettu varpuvispilä.
Kaada kauhalla n. 1 dl  taikinaa pannun yläreunalle.
Levitä taikinaa ohueksi, reikäiseksi kerrokseksi.
4
Taikina tarttuu sopivan lämpimään pannuun.
( Liian kuumassa taikina tarttuu liiaksi,
kylmässä se valuu pannun keskiosaan.)
5
Kun letun reuna on ruskistunut,
irrota reunat lastan avulla pannusta.
Anna letun kypsyä kauniin ruskeaksi
ja käännä sitten paistumaan toinenkin puoli.
6
Tästä annoksesta tulee 18-20 lettua.

Paistoin nyt ihan koemielessä kotikeittiössä
ja ei niistä ainakaan maku kärsinyt.
Olivat helppo paistaakkin teflonpannuilla.

Aion tehdä tänä kesänä uudemmankin kerran...

¤


Juhannus on ohi,
päivät alkavat lyhetä..
Oikeaa kesää on saatu odotella,
tuleeko se oikea ollenkaan?

Toivotaan ettei saada sateista kesää...
Toivoo myös

Maireanna

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Kesäistä oloa..

 Nyt notkuu torilla kesän aterioille raaka-aineita jotka on lähellä kasvaneet. Ovat sitä luomua joissa maku ratkaisee.. Mistähän  se johtunee, että kaikki kasvikset, marjat ja hedelmät maistuvat aina  paljon paremmalle kun ne ovat olleet esillä aurinkoisella torilla?

 Kaupunkimme kupeessa, Puijon juurella, sijaitsee vanha rakennus, KONTTILA. Sen pihalla tepastelee kotieläimiä lampaasta kanoihin. Tuleekin lapsuusajat mieleen kanojen tepastelua pihalla... missähän niiden pesät lienee.. meillä ainakin -40-50 luvulla munia sai etsiä piiloista..

Kaupungin kesäistä oloa. Vielä on minunkin kukat tuolla, ja haen vasta kun toipuminen antaa luvan lähteä.
Ehkä loppuviikosta.

Tässä kirjoittaessa huomasin yhden fiban... tänne piti tulla kesäisen salaatin ohje, vaan annappas olla, se menikin sirpaleisiin! Siis siellä on sellainen sirpale tälläkertaa.. Mutta kyllä te sen sieltä löydätte, eikös vaan?

Nyt en jaksa enää istua joten kiireiset HEIT!

Nähdään taas

Maireanna

torstai 5. kesäkuuta 2014

Helle hellii.. lomalaista.

 Tänään on sitten ollut todella kuuma päivä. Oikein hellepäivä. Mittari on kivunnut lähelle kolmeakymmentä astetta plussaa.. Onneksi sisällä on viileää.

Joudun olemaan vielä vähänaikaa  hissunkissun, sillä olin eilen sairaalan poliklinikalla. Käynnin vuoksi joudun olemaan sen vuoksi  muutaman päivän varovaisesti, eikä siis  keittiössä paljon kokkailla. Helppoa ja nopeaa vaan..?  Ensi nälkään aamulla puuroa. Sillä jaksaa pitkälle.

Päivällä taittelin basilikasta lehtiä tomaatin kaveriksi
 leivän päälle. Naminami..

                                                                         

Kalaa tekisi mieli,
oikein paistettua ahventa.
Mutta.
Eipä nyt taida Ahven uida minun
paistinpannulle?
¤
Täytyy tyytyä tähän vanhan aapisen kuvaan.

Tämä enteilee myös sitä, että
Annan tupaan alkaa
kesäloma!
¤
Tauon jälkeen, uusin innoin..
nähdään silloin!

Maireanna


Tuorein postaukseni

Marjapiirakkaa pitkästä aikaa..!

Että onkin ollut koleaa koko KESÄ ? Elämänmenokin  on sen mukaista, olen viihtynyt vain sisätiloissa, ja väsyttää ihan julmetusti. Ei jaksai...