keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Seitsemän vinkkiä miten jouluruuat onnistuu..

 Vielä on piipahdettava täällä hetkinen ennen Jouluun laskeutumista.
Aamun lehdessä oli nämä vihjeet..joita minä en ainakaan ole tiennyt? Niinpä ohjeet laitan tänne, niin löydän ne täältä.
 Ja lienee siten jokaisen teidänkin käytössä?

Salaisuus 1 / Kinkku
Tuore kinkku pitäisi pitää kuukauden päivät kylmiölämpötilassa
10 %  suolavedessä. Paistolämpötila 150 astetta, kypsytysaika tunti per painokilo.

Salaisuus 2 / Lanttulaatikko
Tärkeintä on kypsentää lanttukuutiot  täysin kypsäksi ja soseuttaa plenderillä tai lihamyllyllä aivan ohueksi soseeksi.
Kaikista viisainta olisi kuulemma valmistaa sose jo syksyllä ja pakastaa se. Näin joulunaikaan lantut ovat jo vähän puumaisia ja kitkeriäkin. Lanttulaatikon pitäisi muhia uunissa kauan, kahdesta-kolmeen tuntiin, 150 asteessa.  Jos laatikon hätäisesti liian vähän aikaa paistaa, siitä tulee vaaleaa lötköä. Oikea lanttulaatikko on tiivistä, siirappi on kiteytynyt ja maustanut laatikon.
Tuunausvinkkinä:  laita valmislaatikoihin kermaa, muna, suolaa ja muskottia.


 Salaisuus 3 / Sienisalaatti
Onnistuneen sienisalaatin salaisuus on hapossa joka saadaan etikasta. Etikka taittaa sen rasvaisen maun joka tulee kermasta.
Etikkaa tarvitaan vain vähän, vaikka teelusikan kärjellinen!
Etikka tekee ihmeitä esim. lohikeitolle. Taikoo pois rasvaisen maun.. ( Auttaisikohan tuo vinkki närästykseen lohikeiton jälkeen? )

Salaisuus 4 / Rosolli
Rosolli ei mene pieleen jos keität porkkanat ja punajuuret itse ja pilkot kokonaista maustekurkkua joukkoon.
Sen voit pilata lisäämällä sipulit ja sillit! Siispä varo.. Yhdistä annoslautaselle vasta kaikki.
Huomaat, että jos kaikki on sekoitettu ja tarkoitus on tarjota sitä uudelleen, niin sipuli tuo nopeasti käyneen ja silli eltaantuneen maun. Uh! Jatka rosollia aurajuustomuruilla, päärynälohkoilla ja kruunupiparin palasilla..

Salaisuus 5 / Karjalanpaisti
Paistilihat on ehdottomasti ruskistettava ennen uunivuokaan laittamista.  Pannun huuhdevesi kaadetaan karjalanpaistin sekaan. Näin tulee kirkas kaunis paisti.

Salaisuus 6 / Lohi
Suolaaminen on tyypillisin ongelma. Suolaa ei vaan heitetä valkoiseksi peitoksi kalan päälle, vaan  hierotaan pintaan. Anna suolan imeytyä kymmenen minuuttia huoneenlämmössä ja paketoi sitten lohi leivinpaperiin. päälle vielä tiiviisti kelmua. laita jääkaappiin jotta suola pääsee imeytymään.
Graavilohelle: suolaa, hiukan sokeria, tilliä ja maustepippuria, rosepippurikin käy. Jos haluat väriä, niin levitä kalan päälle punajuuriviipaleita ja lopuksi laita paino päälle.

Salaisuus 7 / Tuunattu jälkiruoka
Upota pussillinen sekahedelmiä lasiastiassa olevaan glögiin. Lisää vähän rommia ja anna maustua pari-kolme päivää. Tarjoile rommilla maustetun vanilja- tai kermavaahdon kanssa. Koristele kanelitangolla.

¤


Nyt Annantupa lasketuu Joulun viettoon
ja toivottaa kaikille lukijoilleen
RAUHALLISTA JOULUA

Maireanna

tiistai 17. joulukuuta 2013

Englantilainen hedelmäkakku

Pyhiksi  on leivottava aina jotakin kahvikakkua.. Tykkään  hedelmäkakusta, siitä en sitten pääse mihinkään! Kun teen niitä  monta kerralla, niin  ovat sitten pakkasessa tekeytymässä. siellä niitten  maku vaan paranee. Talvikakkuna tätä pidän erikoisesti, makua kun antaa mehevät  rusinat, kirsikat ja  rommi.  Mikä onkaan paukkupakkasilla parempaa höyryävän kahvin tai kaakaon kera? Ei sitten muu kuin sula kaakao!

Ohjeita hedelmäkakkuun on monia, senkin olen huomannut.Tunnisteista löydät  yhden nimikkeellä  helppo hedelmäkakku, mutta tämä on se perus oikea englantilainen hedelmäkakku. Maustakin sen tuntee..

Tämä ohje on iki-ihanasta Kotiliedestä. Edullisia tarjouksia lehdestä saat Lehtikuningas.fi
( Olen vuosien varrella kopsannut monet hyvät ohjeet sen lehden sivuilta.


Mitä tämä kakku pitää sisällään:

200 gr rusinoita
1 rs ( 65 g ) sukaattia
1 rs  ( 125/80 g ) punaisia  säilykekirsikoita
1 rs ( 125/80g ) vihreitä säilykekirsikoita
1½ dl omenamehua, rommia, tai brandya
250 g voita tai margariinia
1½ dl fariinisokeria
1½ dl sokeria
4 kananmunaa
4½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
½ tl jauhettua pomeranssia
1 ps ( 100 g ) mantelirouhetta
1
Sekoita rusinat sukaatit ja pilkotut kirsikat omenamehun tai alkoholin kanssa. ( Voit käyttää myös vain osan nesteestä ) Anna maustua huoneen lämmössä 2-4 tuntia.
2
Vaahdota rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen seokseen huolellisesti vatkaten. Sekoita jauhot  mausteet ja mantelirouhe  keskenään. Valuta hedelmät huolellisesti ja säästä liemi. Lisää rasva-munavaahtoon vuorotellen hedelmä- ja jauhoseosta. Nostele varovaisesti  taikinaa sekaisin.
3
Kaada taikina huolellisesti voideltuun  ja korppujauhotettuun vuokaan ( noin 1,5 l vetoiseen vuokaan )
Sirottele vuokaan  hiukan mantelilastuja ennenkuin kaadat taikinan vuokaan.. Ne jää sitten  kakun kypsyessä uunissa  kauniisti kakun pinnalle..

Paista kakkua 175 asteessa uunin keskitasolla noin tunti. ( Kokeile kypsyyttä tikulla  )
Anna kakun jäähtyä voassa puoli tuntia ennenkuin kumoat sen.
4
Valuta kakun pintaan hedelmä- alkoholiliemi. Kääri foloipaperiin ja anna maustua kylmässä muutama päivä.
( Kakku on parhaimmillaan muutaman päivän kuluttua.)


¤

Vaikka tällähetkellä sää näyttää kurjalle, niin kyllä se tästä vielä iloksi muuttuu.. Eihän musta joulu ole paha? Tulipalopakkaset kyllä!

Näissä merkeissä, nähdään taas!

Maireanna

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Joulustollenit

Tekeekö mieli kokeilla ihkaomia stolleneita?
Joululehtiä selaillessani sattui tämä ohje silmiini ja kohta olin jo leipomuksen ääressä.
Hyvää vaihtelua, itsetehdyssä on se oma makunsa joka voittaa valmiit, helposti kassiin sujahtavat saksalaiset jouluhalot.
Tarpeita pitää varata monipuolisesti, mutta näin joulun alla niitä kuitenkin varaa kaappiin muutenkin. Esim. hedelmäkakkua varten.
Tässä ohje kokonaisuudessaan:

Stollenit

Juuritaikina:
2½ dl maitoa
25 g hiivaa
2 tl vaniljasokeria
2 tl kardemummaa
1 tl suolaa
ripaus muskottipähkinää
5 dl vehnäjauhoja
TAIKINA:
200 gr pehmeää voita
1 dl sokeria
150 gr mantelimassaa
1 rasia ( 50 g ) appelsiininkuoria
1 dl kuivattuja karpaloita tai puolukoita
100 gr tummaa suklaata
yhden sitruunan raastettu kuori
1 dl pekaanipähkinöitä
3 rkl rommia tai konjakkia
noin 5 dl vehnäjauhoja

VOITELUUN:
50 gr sulatettua voita

PINNALLE:
tomusokeria

1
Valmista taikinajuuri. Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Lisää joukkoon mausteet ja jauhot.
Anna seoksen kohota lämpimässä paikassa leivinliinalla peitettynä.
2
Raasta mantelimassa karkeaksi raasteeksi  Sekoita huoneenlämpöinen rasva, sokeri ja manteliraasteseos
keskenään ja lisää juuri taikinaan.
3
Rouhi pähkinät ja suklaa. Raasta sitruuna. Lisää hedelmät, sitruunankuori ja suklaa, pähkinät sekä alkoholi taikinaan. Lisää jauhot ja alusta taikinaa.Kohota taikina uudelleen.
4
 Jaa taikina kahteen osaan. Kauli taikinapalat paksuhkoiksi soikeiksi levyiksi. Käännä levyt rullalle  ja leikkaa vuokiin sopiviksi paloiksi.
( Laita taikinapalat voiseltuihin vuokiin! )
5
Kohota pullat  ja paista 200 asteisessa uunissa kypsiksi, eli noin 20-25 minuuttia.
6
Sivele stollenit kuumina voisulalla ja ripottele päälle tomusokeria!
¤
Eikös vaan houkuttele tekemään näitä joskus itse? Minä ainakin aion tehdä uuden satsin..



Terveisin
Maireanna

tiistai 3. joulukuuta 2013

Joulusinappi

Kolme viikkoa Jouluun? Alkaa pikkuisen kutittaa jalkapohjia, .. tee sitä, tee tätä, juokse siellä ja sielläkin pitäisi käydä! Joo.. myönnetään. Alkaa vaikuttaa..  Olen jo kiivennyt yläkaapille koristeita valitsemaan, ja paperitähti valaisee jo makuuhuoneen ikkunassa. Periksi on annettava pikkuhiljaa..

Köökin puolella on vielä hiljaista. Käväisen pikapikaa lämmittämässä jotain,.. tänään tuunasin hernekeittoa.
Sain aitoa palvilihaa, joten paloittelin  sitä hiukan kuumalle paistinpannulle ja ruskistin hetken.
Sitten kippasin lihat valmiin hernekeiton sekaan ja myöhemmin ..söin herkullista, tuunattua hernekeittoa.
Jälkkärinä,..tietty,  yksi siivu pannaria tuosta otsikkokuvasta.. Pannaripino oli siis isompi ennen kuvausta :-)

Alan pikkuhiljaa silmäillä ruokaohjeita Joulua ajatellen. Ensimmäisinä teen sinapit. Ne tekeytyy mukavasti Jouluun mennessä.
Olen taas langennut ostamaan nipun uusia Joululehtiä ja Kodin Joulunumerosta  nappaan tänne tämän Joulusinapin ohjeen. Onhan minulla niitä muutama  muukin tuolla sinappitunnisteissa , sieltä löydät lisää sinappeja  eri versioina..

Joulusinappi

1 dl sinappijauhetta
½ dl sokeria
1½ dl kuumaa vettä
2 rkl etikkaa
½ tl suolaa
1 dl kuohukermaa
½ dl sokeroitua mustaherukkatiivistettä

1
Sekoita sinappijauhe ja sokeri paksupohjaisessa pienessä kattilassa.
Lisää kuuma vesi etikka ja suola. Sekoita hyvin.
Hauduta pienellä lämmöllä kannen alla noin tunti, tai kunnes sinappi on sakeutunut.
Hämmennä välillä. Jäähdytä.
Vaahdota kerma ja lisää mehutiivisteen kanssa sinappiin. Sekoita.
2
Sinappi on valmis purkitettavaksi.
¤
Toivottavasti saan tänne uusia postauksia useammin, vihoitteleva selkä ei anna pahemmin istuskella vielä..
Enkä ole tyytyväinen ulkoasuunkaan, ja sen muutoksissa aika vierähtää huiskis vaan.
¤


Juhlat tulossa,
ne sinivalkoiset!
Sitä vietän myös minäkin,
kynttilöitä poltellen.

Hei vaan!

Maireanna

maanantai 18. marraskuuta 2013

Kakkutikkarit

Aina tulee jotain uutta herkkurintamalle ja uusin villitys on kakkutikkarit.  Ne soveltuvat lastenkutsuille, synttäreille, kokkareille ja pian ajankohtaisille  pikkujouluille.

Resepti tikkareista oli erään viikonlopun sanomalehdessä ja tottakai repäisin ohjeen talteen, tänne.
Tässä ohje,  ole hyvä:
2 dl sokeria
4 munaa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
150 gr maustettua tuorejuustoa
( esim.mango, appelsiini, tai ananas)
0,5 dl tomusokeria
100-200 g maitosuklaata
nonparelleja tai muita koristeita
grillitikkuja

1
Tee yksinkertainen täytekakkupohja eli vatkaa sokeri ja munat vaahdoksi.
Sekoita vehnäjauhot ja  leivinjauhe  eri kulhossa ja lisää ne vaahtoon siivilän läpi.
Kaada taikina voideltuun kakkuvuokaan ja paista 200 asteessa noin 25 minuuttia.
Anna tasaantua yön yli.

2
Murskaa kakkupohja isoon kulhoon ja sekoitakäsin mukaan tuorejuusto ja tomusokeri.
3
Muotoile massasta palloja puolitettujen grillitikkujen päähän ja anna niiden asettua jääkaapissa jokusen tunnin.
4
Sulata maitosuklaa vesihauteessa ja dippaa tikkareita siihen.
Tasoita suklaapäällyste muovisella pullasudilla ja ripottele tikkareitten päälle
nonparelleja tai muita mieleesi tulevia koristeita.
5
Anna jähmettyä jääkaapissa noin tunti.
( Tikkareitten asettelu pystyyn jääkaappiin  voi olla haasteellista.
Yksi vaihtoehto on laittaa tikkarit yksinkertaisesti lautasen reunalle kyljelleen)
Lautanen voi olla vuorattu esim nonparelleilla, näin tikkarit ei tartu lautaseen kun suklaa jähmettyy..
¤

Kiva ohje ja aion jossain vaiheessa kokeilla.


Terveisin

Maireanna 

lauantai 9. marraskuuta 2013

Paahdetut punajuuret

Tunnetusti tykkään punajuurista kuin hullu puurosta.
Söisin niitä vaikka jokapäivä ja aika usein niitä kyllä syönkin, milloin missäkin muodossa.

Niinpä ostoslistassani HeVi osastolla on ensimmäisenä taas.. yllätys yllätys, punajuuripussi. Mitähän niistä tekisin viikonlopuksi?

Ajattelin kokeilla tätä ohjetta, sillä paahdettuina en olekkaan tehnyt. Aina keitettyinä, raasteena, laatikoissa, ja olen sotkenut joskus pyttipannuunkin jämäpäivänä..

Ohjeessa sanotaan että tähän tarvitaan 6-10 punajuurta. Sitten uunipannua varten karkeaa suolaa noin
 500 gr. Aikapaljon! Mutta punajuurethan lepää suolan päällä, joten ei se ole paljon. Sitten 2 ruokalusikallista siirappia. ( Hunajakin käy)  Seuraavaksi ½ dl rypsiöljyä.
Pinnalle tulee rosmariinin oksia. ( Minä riipisin vain lehdet mukaan) Sitten, paahdettuja saksanpähkinöitä tahi pinjansiemeniä. Itse olen allerginen pähkinöille ja pinjansiemenetkään ei lupaa hyvää, joten jätän ne suosiolla pois..

Valmistusseremonia menee näin helposti:

Pese punajuuret huolellisesti ja lado ne uunipannulle levitetylle karkean  suolan päälle.
Paahda kokonaisina tai lohkoina noin tunti 175 asteisessa uunissa.

Mausta punajuuret siirapilla, öljyllä, rosmariinilla sekä paahdetuilla saksanpähkinöillä.


sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Lokakuun salaatti

Lumi yllätti tulollaan! Vaikka sitä tiesi sen tulevaksi..pian.
Pimeisiin iltoihin oli jo tottunut ja kynttilöitä oli polteltu heti hämärän tultua.
Nyt sitten ulkona häikäisee auringon kanssa putipuhdas, valkoinen lumi.

Keittiössäkin on toisenlainen inspis päällä kun saa valosta vitamiinia. Tuntuu että aivosolukotkin työskentelee paremmin, sillä meinasi olla jo sellainen fiilis, että kehtaako tuota ruokaa edes tehdä. Kuittailin voileivillä.. HEP: meinaako valmisruokiin kaatua budjetti? Kyllä vaan..ja mikä määrä lisäaineita mättää täti?

Kurinpalautus kylmänä suihkuna niskaani kuohuu.
Katsotaanpa kaappiin, mitä OIKEAA ruokaa sieltä irtoaisi.
Ainakin salaattitarpeet mahdollisesti saan aikaseksi.
Tarpeita löytyi nämä:



1 hapahko omena
2 päärynää
n. 100 gr ruusukaalia pakkasesta
2 tomaattia

Jaa, mitä kastikkeeksi?    sitruunamehua, greippimehua, öljyä, suolaa ja paprikaa?
Sekoittelisikohan näistä jotain..
1
Kaivelin monitoimikoneen esille ja raastinterällä raastoin koneessa omenan ja päärynät.
Nostin sitten raasteet pois, vaihdoin viipalointiterän. Suikaloin sillä ruusukaalit ja tomaatit.
2
Sekoittelin kulhossa salaatin ainekset.

 Sitten  kastike.
Sekoittelin kastikeainekset sekaisin siten että sitruunamehua 1 rkl, 1 rkl greippimehua, 3 rkl öljyä, hiven suolaa ja jauhettua paprikaa. Sekoitin hyvin ja kaadoin  valmiin  kastikkeen  sitten salaatin pinnalle.
3
Kyllä tämä hyvästä salaatista kävi, niin hyvästä että edes kuvaa en ehtinyt ottaa.
Perunamuusia, Lokakuun salaattia ja pakkasesta kaiveltu kikhernepihvi..kyllä oli täyttävää.

P.S. LIHATON LOKAKUU JATKUU..

Häikäisevää lumista sunnuntaita toivotellen

Maireanna



perjantai 18. lokakuuta 2013

Kukkaron herraksi!

 Arki on tasapinokävelyä joko kapealla tahi leveällä laudalla.
Tuulesta riippuen on ollut vastatuulta tahi myötätuulta matkan varrella.

 Ikää on karttunut vuosien kuluessa, eikä   oikeastaan  ole ajatellut koko  kulutustaan. Joko kukkarossa on tai ei ole ollut valuuttaa..

Nyt kun aikaa on mietiskellä vaikkapa inhoamiaan numeroita ( koulussa matikka oli reippaasti liian hyvä, peräti 5). En inhonnut mitään muuta ainetta koulussa niin  paljon kuin laskentoa inhosin. Se ei päähän tarttunut vaikka olisin seisonut päälläni! Kyllä kirjoitus ja piirustus taas kiinnosti hyvinkin,.. ei olisi  haitannut  yhtään jos niitä olisi olleet  vaikka kaikki  tunnit. Koko päivän..

Nyt olen huomannut että pikkuhiljaa on hiipinyt sellainen outo ilmiö ajatusmaailmaani..se on ihan vieras sellainen. Kauppaan mennessäni en olekkaan sokean innostunut mainostetuista asioista, vaan ajatus on kääntynyt kukkaronnyörien kiristämiseen entistä tiukemmin. Seis Houkutus!

Aikani ilmiötä mietittyä tulin siihen tulokseen että televisiolla on vaikutuksensa tähän..
Yllätän itseni katsomasta talousohjelmia, Kuningaskuluttajaa, Kukkaron herraksi ja Kirsi ja himoshoppaajat.
Varsinkin Kukkaron herraksi on todella valaiseva, asiallinen.

No en onneksi ole niin hölläkätinen että elämä olisi mennyt luottokelvottomaksi, mutta ne lillukanvarvut kiinnostavat. Ne ihan pienet ostokset, joita teen.  Suuret hankinnat teen vain yksi kerrallaan ja kun se on maksettu, sitten vasta seuraava hankinta. Nyt makselen umpipuusta tehtyä sänkyä. Jonossa olisi jo pari muutakin tarvetta, mutta ne saa odottaa..

Mutta vielä tästä lillukanvarvuista.
Innostuin tekemään taulukkolaskentaan oman talouspruuwin. Kirjasin sinne tulot, vakiomenot ja ne muut.
Mutta eipä se minulle vielä riittänyt. Oli otettava ruutuvihko käyttöön. Pari ehdotelmaa tein ennenkuin tuli sopiva malli. Nyt on sitten malli se, että kauppakuitti piikkiin ja kun ehdin, niin kirjaan vihkoon ostokset yksilöityinä. On muuten vaikeaa kirjoittaa joka ostos ylös hintoineen..  Jo siinä miettii, oliko tuo viisas ostos,
saako tuosta ruokaa moneksi päiväksi, onko turha ostos? Ja vaikka kauppa on nurkan takana, niin olen päättänyt käydä kaupassa vain kaksi kertaa viikossa..  Jos jokin loppuu,  niin se loppuu, uutta ei tule ennen seuraavaa  kauppareissupäivää.

Tarvisisin sen toppatakin, mutta katsotaan nyt mistä se löytyisi. Ehdin miettiä vaatimuksia sille, ja onhan minulla lyhyt toppari..mutta tarvitsen pitemmän, polviin asti olevan..
Turkki on,  vielä komerossa.. ja odottelee niitä kylmimpiä ilmoja. Sekin on ostettu  viisaasti alennusmyyntiaikaan toissa talvena.
 ( Hih..ilettää  kulkea siinä. Antaa valheellisen kuvan minusta )

Lehdet ovat heikkouteni. Olleet aina. Sanoin Facebookissa että minulle on luvassa vieroitusoireita.
Minulle tuli MONTA kuvalehteä. En edes ilkeä sanoa montako! Lopetin ne kaikki, paitsi sanomalehti saa tulla. Arvatkaa vaan kun maksetut tilausjaksot päättyy, niin vieroitusoireita tulee, varmasti! IHAN KAMALAA.. Mutta se raha mikä lehtiin meni, säästyy nyt pitkä penni...

Tulipas piitkä postaus säästämisestä, mutta innostus on ainakin kympin arvoinen vai mitä?
Sillä oikeasti minun ei tarvitsisi tätä senttien kyttäystä tehdä, mutta se MIELENKIINTO hintoihin ja kulutukseen tekee tästä positiivisen asian. Joutavalla jotakin sanoi isä aikoinaan..


Näissä ajatuksissa
tänään..

Maireanna


sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Kikhernepihvit


Lupasin kokeilla kikhernettä pihviin ja pari kokeilua teinkin. Ensimmäinen satsi onnistui mielestäni hyvin, mutta toinen meni kyllä kakkosluokkaan, laitoin liian paljon porkkanaa ja siitähän tuli melkein porkkanalaatikkoa. Tuli liian löysää  taikinaa, ja pihvihän ei meinannut pysyä koossa.  Kuten sanoin, kokeilin uutena juttuna tätä lajia.  Niinpä opin, että taikina pitää olla sopivan  kiinteää  että siitä voi pyöritellä joko litteitä pihvejä, kuten kuvassa, tai sitten voi tehdä  nättejä, pieniä pyöreitä pullia.

Tässäpä minun versioni reseptiin KIKHERNEPIHVIT:
500 g kikherneitä ( purkki)
2 rkl öljyä
1 sipuli
2 tl jauhettua jeeraa
1  keitetty peruna 
1 keitetty porkkana
1 valkosipulin kynsi
½ tl hunajaa
½ tl suolaa
1 kananmuna
½ tl rouhittua pippurisekoitusta
3-4 salvian lehteä
3 rkl sileälehtistä persiljaa
½ dl vehnäjauhoja
1 rkl sitruunanmehua

Voita ja öljyä paistamiseen.

1
Keitin perunoita ja porkkanoita  muutenkin  tuleviin ruokiin reilummin  ja siten  sain tarvittavan  perunan ja porkkanan tähän pihvitaikinaa varten.
Kuullottelin  sipulin pehmeäksi valkosipulin kanssa. ja laitoin sipulien sekaan tilkan hunajaa.
Se tekee niille aina hyvää.. 
Sitten monitoimikone esille, ja laitoin  huuhdellut  ja valutetut kikherneet  koneen kulhoon,
ja pyöräytin  niitä hetken koneessa rikki.
Lisäsin   sekaan paloina  perunan ja porkkanan, sitten  loput muut aineet, 
 sitten  muutaman sekunnin  annoin koneen laulaa.
2
Lopuksi lisäsin munan, ja sotkin  taikinan tasaiseksi.
3
Sitten vain paistamaan.


Kokeilusta sen verran, 
että ihan hyviä kasvispihvejä näistä tuli,
mutta  jotain jäin kaipaamaan..
en vaan tiedä mitä?
¤
Tänään olikin melkoinen syyssiivoustuuliainen ulkona,
lähti viimeisetkin lehdet puista.
Tuleeko ensi viikolla jo lunta?
Ainakin Pekka Pouta sellaista lupaili..

On kaiveltava kaappien
kätköistä
ne lämpimät vaattet esille!
Ei auta. Talvi tulee..

Terveisin

Maireanna


sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Kokeilija kokkaa..

 Syksy  tulee..ulos
 ..ja sisälle! Ihania värejä..
¤
 Löysin  muuten kirpparilta tämän pöytäliinan kahdella eurolla.
Sanoisinpa että oli syksyn paras löytö.

 Kun nuoriso ei tullut syömään, ja nälkä kurni vatsaa, mietin, mitähän tekisi. Nopeasti?
Pakkasessa oli kalaa. Otin sen sulamaan ajoissa tietenkin, ja sillä aikaa kun katsoin Leffalta
Punaisen lokakuun metsästystä ( hui miten jännä) mietin miten sen kalan valmistaisin? No se suli elokuvan aikana sopivasti ja paistoin hiukan ulkopintoja kiinni, kaadoin kalalle sovellettua  ruokakermaa, mausteita( kalamaustetta) ja tilliä tietysti. Minä harrastan isona pakkauksena myytävää kuivattua tilliä. Sillä tavoin tilli on aina käyttövalmista eikä mene hukkaan nuupahtanutta tilliä.
Kaivoin kaapista purkin kokeilumielessä hankkimaani  vihrää papua suolavedessä. En aikaisemmin ole moista ostanut, jostain syystä en purkkiin sullottuja ruokatarpeita harrasta. Paitsi ananas..sitä on aina purkki kaapissa. Kaadoin suolaveden pavuista ja sitten kippasin ne  kalapalojen ja kerman sekaan.

Annoin vähänaikaa muhia ja sitten se olikin valmista lautaselle.

 Tässä tulos. Ja tuo viinipullo? Miksi se tuossa on?  No otin lasillisen ja yök!
Ja miksiköhän otin punaviiniä,..ihan ajattelematta otin.
Siksiköhän se leikkasi makunystyrät ihan vihakantaan.
Niin, ja jos olisin ottanut vettä,
se olisi ollut makunautinto,
tuo ateria.
¤ ¤
0


Olen miettinyt että miksi se on niin vastenmielistä maistaa, saati juoda lasillinen?
En vaan tiedä. Ruokaohjelmissa katson mielenkiinnolla miten jokin viini sopii jonkin ruuan kanssa,ja se näyttää silloin ihan Ok:lta. Niin varmaan on.
 Mutta. Se iso mutta.
Oma suu ei vaan tykkää siitä ja sitä on vaan uskottava. Vesilasi? No sehän on ihan tyhmännäköinen ruuan kanssa, mutta se maku! Se ei sekoita makunystyröitä. Voi nauttia itse ruuan mausta.
Kyllä minä ostan viinejä, mutta vain ruuanlaittoon. Arsenaali ei ole iso, mutta ruuanvalmistukseen  ihan riittävä. Vai mitä? Valkkaria kalalle ja kanalle, punaista vahvemmille ruuille? Punkku tahtoo mennä jo etikaksi kun lihaa ostan tosi harvoin.

..kuten näkyy..
pieni  on valikoima
Annan tuvan viineissä :-)


 Syksy  siis värittää..
.. värit oikein räiskyvät.  Silmä lepää näissä väreissä.
¤
Olisikohan nyt aika ottaa ne kuuluisat nokoset, ja sitten voisinkin lähteä vähän taivaltamaan
vaikka kamera kaulassa.  Saisi syksykuvia arkistoon,  ennenkuin tuuli puhaltaa ne värit maahan.
¤
Oikein mukavaa viikon alkua jokaikiselle
toivottaa

Maireanna

tiistai 1. lokakuuta 2013

Unelmaa?


Ainakin ollaan suhtkoht terveenä, mitään huolestuttavaa eivät kokeet näyttäneet.  Se ei  ole  siis unelmaa..  Hyvä se. Ainoa miikka tuli...no, arvaahan sen, painosta! Pitäis kiduttaa itseään kaikkien herkkujen edessä ja helppohan se on sanoa..mutta  itse toteutus on kaatunut niin sata kertaa että usko ihmeeseen on mennyt.  Viikko menee raameissa,  mutta sitten alkaa lipsua. Ei se siitä ole kiinni, nimittäin jääkaapista. Päinvastoin Gillian! Kun siellä on  vaan sitä terveellistä.. Mutta. Kurkku ei maistu, tomaatitkaan ei,  ja salaattikin nahistuu. Annoksetkin ovat, OIKEESTI, pieniä. Mikä sitten mättää..
Liikkumista on lisätty?  Joo on.
 ( Mutta uimaan en lähde, en vaikka uimahalli  tuossa kadun toisella puolella vilkuttaa. Minä en vaan tykkää sokeana liukastella siellä  :.+0

Se siitä laihduttamisesta. Älkää unta ja unelmaa nähkö.

 Tästä  reseptistä  sanon vaan  senverran, että kyllä Kukkosen leipomo osasi Unelmatortut tehdä. Unelmat tuli todeksi , sillä  kääretortut olivat  maankuuluja siinä kuin Heikkisen kalakukotkin,  herkkuja kumpikin.  Nyt ei  valitettavasti enää ole Kukkosen leipomoakaan. Vanha rakennus väistyi uuden tieltä ja leipuriveljekset jäivät ansaitulle eläkepäivilleen.

Varapäre.
¤
Tällaisia ajatuksia pulpahteli tänään,
aika tylsää tekstiä, siksi Unelmatortun  resepti  pääsi tähän kevennykseksi.

Ensikerralla on varmaan niiden kikhernepihvien vuoro.
( Oliko ne terveellisiä  ;+)

Iloista tiistaita

Maireanna

lauantai 28. syyskuuta 2013

Huomenta!


Aurinko on noussut jo korkealle ja minä tyttö vaan vetelin unia vielä  äsken ! No sen verran sain itsestäni liikkettä aikaiseksi, että puuron  kypsytin  mikrossa ja pakkasesta kaivoin mustikoita puuron päälle.
Kahvikin odottaa jo valmiina kupissa. Mikäs on päivää aloitellessa. Ai niin, lehti ovesta, eihän sitä muuten aamu ala?
Syyssää on ollut viikkoja kaunis ja sateeton, niinpä olen huristellut bussilla keskikaupungilla päivittäin, kohteena tori. Olen kantanut juureksia ja omenoita kassikaupalla. Olen ostanut kukkia maljakkoon, ja nimenomaan niitä syyskesän kukkia joita ei enää kohta saa. Pakkasten tultua   sitten tarjontana on vaan  kanervia.
Keittiössä olen haudutellut juureksia uunissa, lihaakin, joskus.. Jostakin syystä liha alkaa jäädä listalla viimeiseksi? Mieluummin laitan kalasta. Nyt vaan jostain kumman syystä tekee mieli..maksaa!  Pitäisiköhän sunnuntaiksi tehdä maksakastiketta muusin kera? Puolukkahilloa mukaan lautaselle. Kuulostaisi aika hyvälle. Tämä syksy on vahvojen ruokien aikaa..mykykeittoa tekisi mieli..mutta tulee liian kalliiksi tehdä sitä yhdelle hengelle. Kunpa saisi jostain.
 Olisikohan  ensi viikolla torilla syysmarkkinoilla..aion ainakin kysellä. Tai hallissa?

Tämä kuva on kyllä joskus aiemmin tehdyltä, mutta saa olla vinkkinä huomisesta " mitä tänään syödään"..
Maksapihvien ohje löytyy tuvan sivulta  kategoriasta maksaruuat..
¤
Uusi juttu jota aion kokeilla on Kikhernepihvit, mutta niistä sitten  tulee ihan oma postaus myöhemmin ensi viikolla.
Nyt on jo korkea aika pedata sänky ja lähteä kauppaan..meinaa taas päivä virahtaa puoleen ennenkuin pääsen vauhtiin.. Siis moikka, nähdään pian!

Maireanna

torstai 12. syyskuuta 2013

Punajuurikeitto

 Torilla käydessäni en voi olla ajattelematta että voi, pian tulee taas kylmät säät ja silloin nämäkin tuoksukokemukset jää.  Mutta...
..Onneksi on kauppahalli saatu rempan jälkeen, piitkän odotuksen jälkeen  kuntoon ja niin torimyyjät  pääsevät taas siirtymään  hallin sisätiloihin talveksi. No, lohdutus sekin, sillä viimetalvena  piti hallin  olla osan talvesta tyystin suljettuna. Nyt  kun vihdoin  koko tori ja halli  ympäristöineen alkaa olla  rempan osalta loppusuoralla ja kyllä täytyy sanoa, että kannatti odottaa!
Poissa on se epätasainen kiveys johon huonojalkaiset kompasteli. Minäkin siksi kartoin kaupungilla ja varsinkin torilla kulkemista. Kyllä nyt kelpaa..Ihanan tasaista, uusia penkkejä,  tulossa on kukka-altaita, valopylväitä..ym.. Kuinkahan kaunis ensi kesänä tori onkaan? Valmista  oikeastaan piti olla jo ajat sitten, mutta loputtomien valitusten takia remontti siirtyi ja siirtyi. Kiista koski kalahallia. Nyt sen paikalle on sitten  rantautunut Apaja.

 Punajuurista piti puhuman. Oikeastaan olen hulluna niihinkin!  Raasteena, keitettynä, paistettuna ja ihan..no raakana en sentään.. Etikkapunajuuret! Nam.. Keittona en ole vielä kokeillut, mutta nappasin ohjeen talteen jostain lehdestä. Ja täällä se pysyy tallessa oikeasti. Vaikuttaa namille. Katsotaanpa, mitä siihen tarvitsee:

PUNAJUURIKEITTO

500 g punajuuria
2 punasipulia
1 palsternakka
puolikas selleri
4 Rosamunda perunaa
n.1½ l vettä
kasvisliemikuutio
1 tl suolaa
timjamia
rouhittua mustapippuria
1-2 dl kermaa

PINNALLE
150 g vuohenmaitotuorejuustoa
2 dl ranskankermaa

KORISTEEKSI
yrtinoksa

1
Kuori ja lohko kasvikset. 
Lisää kasvikset ja mausteet veteen.
Keitä kypsäksi noin tunnin verran.
2
Soseuta ainekset sileäksi keitoksi.
Lisää kerma ja kypsennä. Tarkista maku.
3
Tarjoa keiton kanssa ranskankermasta ja vuohenjuustosta sekoitettua tahnaa.
Koristele yrtinoksalla.
¤
Aika simppelit tarvikkeet ja eikä ihmeesti vaadi hellan ääressä vahtimista. Tämä keitto taitaisi olla hyvä tarjottava vaikkapa pihan syystalkoissa? Ei nimittäin mene montakaan viikkoa kun taloissa pyörähtää käyntiin syystalkoot pihoilla.

Huhuh. Huomenna on perjantai ja 13 päivä!
Toivottavasti päivä menee hyvin
ilman kommeluksia.
¤
Kaunista viikonloppua kaikille!

Maireanna

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

TARTE TATIN


 Omenia on nyt saatavilla runsaasti. On oikeaa omenien sesonkiaikaa!  Silloin  tekee mieli tehdä  ehdottomasti keikauskakkua.  Vaikka omenapiirakkakin houkuttelisi kovasti, mutta joku toinen kerta sitten.. Kaikenlaisiin ruokiin lisäilen  omenalohkoja, varsinkin lihapata saa siitä  hyvän maun. Ja minähän  laitan  omenaa melkein mihin vaan, joten  taidan olla pahasti  heikkona omeniin? Pahasti koukussa.
 Tämä ohje on pyörinyt kaapissani pitkään, välillä keittokirjan sivujen välissä, välillä tiskipöydän kulmalla,  ja välillä kaapin hyllyn sivussa jauhopussin vieressä. Milloin se nyt on vaan jäänyt viime käytön jäljiltä jäämään..  Ajattelin että sen olisi jo aika siirtyä tänne Annan tuvan kansioon talteen. Täältähän  sen varmasti löydän,.. ja siinä sivussa Sinäkin.
Tarvikkeet näetkin ekakuvasta ja itse kakun valmistus menee tätä rataa:

1
Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Paloittele sekaan voi ja nypi  ainekset  murumaiseksi seokseksi.
Lisää vesi ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi. Painele  taikina litteäksi levyksi leivinpaperin päälle. Anna levätä kylmässä parituntia.
2
Kuori omenat ja poista siemenkodat. Viipaloi omenat. Ripottele halkaisijaltaan noin 20 cm:n kokoisen uuninkestävän vuoan tai paistinpannun pohjalle puolet sokerista. Lisää päälle puolet voista viipaleina tahi nokareina. Lisää kerros omenoita, ripottele päälle sokeria ja jatka kunnes kaikki omenaviipaleet on ladottu vuokaan. Painele omenoita tiiviimmäksi. Lisää lopuksi pinnalle loput voista.
3
Kauli taikina hieman vuokaa isommaksi levyksi. Nosta levy omenoiden päälle ja painele taikinasta reunus omenoiden ja vuoan väliin. Tee keskelle pohjaa  veitsellä höyrytysaukko.
Kypsennä torttua 200 asteisessa uunissa noin 35 minuuttia.
4
Anna jäähtyä paiston jälkeen hetken ja irrota sitten reunat varovasti ohutteräisellä veitsellä ja kumoa torttu uuninkestävälle vadille. Ripottele pinnalle vähän sokeria ja ruskista tortun pintaa hetki uunissa grillivastusten alla.

¤
Makoisia kahvihetkiä.

Maireanna

torstai 5. syyskuuta 2013

Pitsa vaihtui puuroon..

 Sain kurinpalautuksen vihdoinkin. Vielä viikko sitten laitoin ruokaa suurella sydämellä, eli kermalla, voilla, ruskistamisella, sillä kaikella ihanalla joka makunystyröitä helli. Tämäkin pizza! Syntisen hyvää.. pohja erikoisesti. Ja siinä oli vaan 2 dl vettä, ½ pussia hiivaa, ja 5 dl Myllyn Parasta Pizzajauhoja. Pohjan laitoin hyvin ohueksi ja kun se oli vähän kohonnut, lusikoin Barillan Classico tomaattikastiketta pojan päälle.
Sitten ihan yksinkertaisesti kinkkusuikaleita ja ananaspaloja ja lopuksi Mozzarellajuustoraastetta.
Sitten pizza meni uuniin, lämpötila 225 ja aikaa 15 minuuttia. Annoin reunojen hiukan kärähtää kuten näkyy..

Oli se namia, pakko myöntää..
Mutta ei aina voi juhlia. Olotila on hätyytellyt jo pidempään, mutta ajatus painonpudotuksesta ei napannut oikeesti. Nyt se  sitten nappasi. Viikko on kulunut "pisteitä" syöden ja ei enää posket pullota.( Nesteitä on nyt jo  poistunut 3 kg.)

Ja näin se alkoi..

 ..aamupuurolla tietysti. Heti ensimmäisenä aamuna voisilmä piirsi minulle sydämen. Tuossa oli vähän liikaa rasvaa, nyt laitan jo kiltisti 2 tl. Se on aika vähän? Olen nyt keksinyt laittaa pari ruokalusikallista Pilttiä, niin saa kurkusta alas, blums..
Ruokailuun menee nyt kauemmin aikaa kun laskee pisteet ja mittaa annoksen painon. Pääasia on kuitenkin se, että alan tuntea kevyempää oloa ja sauvakävelylle lähtee ihan toisella mielellä. Dieetin alussa lupasin itselleni että jos oikeesti kiloja tippuu, niin palkitsen kampaajalla käynnillä ja jos vielä enemmän tippuu, niin jalkahoidolla. Ne kaipaisi hemmottelua kovin..
¤
Sitten luonnossa tapahtuu..
vuodenajan
muutokset..

 Minua ainakin se  aina piristää!
Keltainen, luovuuden väri.
 Talomme vieressä koristeomenapuiden satoa, jota ei voi syödä.
Vielä on kesää  siis jäljellä..
¤
Kaunista torstaita.

Maireanna

lauantai 31. elokuuta 2013

Juustomuffinit


Ollaan jo elokuun viimeisessä päivässä!  Miten se tuo aika rientää.  On meneillään syyskaarnevaalien kiihkeintä aikaa, kaikenlaisia tapahtumia taitaa löytyä kaupungista kuin kaupungista. Taiteitten yötä, elonkorjuujuhlia ym.. Sääkin vielä suosii, niin juhlille se tietää yleisömenestystä.

 Mikä onkaan parempaa kuin ostaa lähellä kasvatettuja.
Nämäkin porkkanat ovat kasvaneet aivan lähikunnassa.
Alakuvassa taas kaupungintalon kupeeseen on noussut
nokipannukahvia himoitsevalle etappi.

Ohjelmastakaan ei ole pulaa,
on monia terveellisiin ruokatottumuksiin
ohjaavia tietoiskuja,
musiikkia, taidetta, voi..ihan kaikille löytyy kiinnostavaa.
Jätin tarkoituksella kuvat näin isoiksi, se antaa vinkkiä tästä ihanasta,
aurinkoisesta elokuun viimeisestä päivästä.
¤
Mutta muffineistahan minun piti puhua!  Suonette anteeksi mutta tuo pilvetön taivas sekoittaa pään ja ei millään malttaisi pysähtyä keittiöön. Mutta kun keittiössä käy, ihan pikimiten, niin pöydällä  näkee töröttävän tarvikkeet odottamassa. Pakko kai se on jossain välissä väännettävä jotain kahvipöytään. Vaikka, nyt alkoi taas SE pisteytysprojekti.  Alkoi se ikioma PIENI PUDOTTAJA kisa.  Kisa on yhden henkilön kisa. 
( Peiliin en kehtaa katsoa, saati nousta vaakaan vähään aikaan...)
¤
Mutta taas, MUFFINEISTAHAN minun piti puhua
Ja heti tässä tarvikkeet niihin:

3 munaa
1 dl maitoa
5-5½ dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
1 dl oliiviöljyä
150 g raastettua cheddaria
125 g murennettua sinihomejuustoa
1 dl kivettömiä oliiveja
PINNALLE:
tuoretta timjamia tai rosmariinia

1
Sekoita munien rakenne rikki kulhossa. Lisää maito ja toisiinsa sekoitetut kuivat aineet,
öljy, juustot sekä oliivit. 
Vältä sekoittamista taikinaa liikaa..siten muffineista tulee mureita.
2
Jaa taikina muffinivuoan koloihin.
Voit halutessasi vuorata kolot paperisilla muoteilla.
3
Kypsennä muffineita 180 asteisessa uunissa
15-20 minuuttia.
¤
Helppoja siis tehdä, eikä sitä aikaakaan tuhraannu hirveästi, joten turhaan tässä sisähommia kammoan.
Mutta ensin lähden ulos, jospa kävisin keräämässä lähimetsästä parvekkeelle syyskoristeita.
Ne koristeethan on käpyjä, oksankarahkoita, ym luonnon omia koristeita.
Ai niin, ja tänäänhän vietetään  kuulemma luonnon omaa päivääkin!

Kaunista lauantaita.

Maireanna

maanantai 19. elokuuta 2013

Risoton perusohje

Olen valmistanut risoton aiemmin tavanomaisella tyylillä, vettä kattilaan, suolaa perään  ja  sitten kun vesi kiehunut, olen heittänyt riisit sekaan.  Jösses! Jossakin vaiheessa vesi pois - ja sitten se oli muka valmista?
Ja sitten ihmettelin että miten ne muut saa NIIN hyvää risottoa ja minulla on vetistä, jotenkuten syötävää..mutta ei tule fiilis että WAU!

No. Kuka opetti minuakin, viimein? Tiuhaan tulevat ruokaohjelmat ja erityisesti  Jamie Oliver.
Poika joka kokkaa kuin leikkisi keittiössä!

Siksi, ja juuri siksi kun muistini alkaa olla sitäsuntätä, tallennan perusohjeen tänne...(teitä muitakin ajatellen,) mutta itseänikin varten. Täältä löydän ohjeen jos vaikka unohtuisi muuten..ei sitä koskaan tiedä?

Nyt ohjeeseen, (se on pitkä:)

400 g risottoriisiä
2 sipulia hienonnettuna
½ lehtisellerin vartta hienonnettuna
1 rkl oliiviöljyä
ripaus merisuolaa ja mustapippuria
2 valkosipulin kynttä hienonnettuna
1 dl kuivaa valkoviiniä
noin 1 l kana- kasvis tai kanalientä
85-100 g parmesaaniraastetta

1
Kuumenna liemi kattilassa. Kaada oliiviöljy toiseen kasariin, lisää öljyyn sipuli, lehtiselleri ja ripaus suolaa.
Pehmennä aineksia noin 3 minuuttia. Lisää joukkoon valkosipuli ja kääntele aineksia noin 2 minuuttia kunnes kasvikset ovat pehmenneet. Lisää kasariin riisi ja nosta lieden lämpöä.
2
Kääntele riisiä koko ajan varovasti, kunnes se alkaa kypsyä. Riisi ei saa väriä ( jos lämpö tuntuu olevan liian korkea, laske sitä hiukan)
Pidä riisi koko ajan liikkeessä. Muutaman minuutin kuluttua riisi alkaa muuttua läpikuultavaksi.

Lisää joukkoon valkoviini ja hämmennä koko ajan.
Viini kuplii riisin ympärillä, siitä haihtuu alkoholi, mutta maku säilyy. Kun viini on imeytynyt riisiin, lisää ensimmäinen kauhallinen kuumaa lientä ja ripaus suolaa. ( Lisää suolaa aina pieni ripaus nestettä lisätessäsi)

Laske lämpöä niin että liemi poreilee melko voimakkaasti.
( Neste ei saa kiehua liian kovaa, sillä silloin riisin ulkopinta kypsyy liian nopeasti ja sisus jää raaàksi.)

3
Lisää nestettä edelleen kauhallinen kerrallaan koko ajan sekoittaen. Anna edellisen nestemäärän imeytyä riisiin ennenkuin lisäät uutta. Tähän vaiheeseen kuluu aikaa noin 15 minuuttia.

Maista riisiä- onko se kypsää?
Jatka liemen lisäämistä kunnes riisi on pehmeää, mutta silti vielä pureskellessa napakkaa..
Tarkista suolan ja pippurin maku.

4
Nosta kasari liedeltä. Lisää joukkoon voi ja parmesaani. (Säästä hieman parmesaania pinnalle koristeeksi)
Sekoita varovasti.

5
Nauti risotto mahdollisimman pian, eli kun se on koostumukseltaan miellyttävän kostea.

¤
Tällä ohjeella saat taatusti lisäsulkia kokin hattuusi, voin taata sen.
¤

Iloista kokeilumieltä
Maireanna

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Pop appia, eli kotiravintolapäivä.

 Minäkin sain ykskaks sellaisen älynväläyksen että laitanpa kotiin pystyyn keskipäiväksi pikkuravintolan.
Mitäs menin FB:ssä möläyttelemään..ja tuli heti hirmupaineet. Mitään ei ollut jääkaapissa ja tuollaista puhun?
Vähän höpsö!  Mutta ei kun takki niskaan ja viivana SIWAAN. Siellä mietin menuun ja siitä se kokkisota alkoi. Tunnissa pöhelsin tehdä esim. lohkoperunat, paistetun kampelan kastikkeineen, paistoin kantarelleja, tuli tehtyä myös pastaa, päälle ruskistin pekonia. Aika monta ruokalajia tuli tunnissa.
Ulos en uskaltanut näin ekakerralla laittaa kylttiä, pitää sentään vähän suunnitella paremmin tempausta. Oli todella nyt POP AP! Hihih..

 Tässä oma lautaseni Annan tuvan ravintolassa. 

Syöjiä oli tupa täysi, ruokapaikkoja oli neljälle. Siis melkein täysi ravintola. Jälkkäriksi sai kahvia ja eilen tehtyä omenapiirakkaa. ( Sitä jota värjäsin punajuurella)
Seuraavaa kertaa ajatellen voin mainostaa että nähtävänä on myös taidenäyttely silmäniloksi. Ja saa ostaakkin jos kiinnostaa.


Huhuh.
Nyt aion ottaa päikkärit kaiken tohinan päälle.
¤
Maireanna

lauantai 17. elokuuta 2013

Keittiökohellusta

Astiat esille..
 Sitten kuppiin  ihanaa tuoksuvaa teetä!
 Sokeria? ...tottakai!
 Kuplat tietää onnea...
lentääkö kohta Teron keihäs..kauaas?
Ja tässä  sitten tuoretta teen seuralaista:
tätä minä kohelsin tehdä :-)
Omenapiirakkaa!

Onneksi ei  sentään paistos palanut!
Jännitti niin hirrveesti
alkava keihäskisa!
Tero heitä, ja kauas!
Ja heittihän Tero.
Hopeaa tuli.
¤ ¤
P.S.
Värjäsin omenat tälläkertaa,
yllätys yllätys,
..punajuurivärillä!
¤
Saapa  nähdä,
mille maistuu..
Ihan uusi kokeilu,
sillä omenan valju väri ei napannut.
¤ ¤
(-)
Keittiössä suharoi
Maireanna

Tuorein postaukseni

FLUNSSAAA...

Ruska on mennyt ruosteeseen, ainakin täälläpäin. Tarkoittaa että sade on syönyt värejä ja tuuli pudotellut jo lehtiä maahankin.  Talven tulo...