maanantai 21. syyskuuta 2015

Kahden kaalin laatikkoa..?


Viime viikolla kaupassa käydessäni tarttui mukaani pussi valmiiksi suikaloitua valkokaalia ja lehtikaalitöpsy. Ensin meinasin tehdä ihan tavallista kaalilaatikkoa, mutta sittenpä iski taas se kokeilijafiilis.  Moukaroin ensin valkokaalinsuikaleita kosteammaksi ja riivin lehtikaalin lehdet,
leikkasin ne saksilla suikaleiksi. Kovan ruodon jätin tietysti pois.  Viipaloin pari omenaa, pari porkkanaakin meni perunaveitsellä suikaleiksi. Kvinoryynit olin keittänyt ( pussin kyljessä ohje ) Ruskistin jauhelihan. Ja sitten lisäsin mausteet.!  Mutta mennäänpä perinteiseen tapaan, ohje ensin, yksityiskohdat sitten ...

Kahden kaalin laatikko

1 pussi valmiiksi suikaloitua keräkaalia ( ahkera tietysti suikaloi itse )
1  pussi lehtikaalia
2 omenaa
200 gr jauhelihaa
100 gr kvinoa
1 sipuli
1 rkl hunajaa
1 muna
1 prk yrttimaustettua ruokakermaa
suolaa ja valkosipulijauhetta maun mukaan
pyöräytys myllystä mustapippuria

Päälle
korppujauhetta

Paisto:
200 asteessa n. 1 tunti

1
Kuullota pehmeäksi kaalit voissa paistinpannulla. Ruskista jauheliha, lisää siihen ruskistaessa valkosipulijauhe niin maku vähän talttuu.. 
2
Sekoita kaikki ainekset sekaisin ja kaada uunivuokaan. Vuokaa voit voidella ensin tai ( laittaa vaikka leivinpaperin, jolloin pääset helpolla puhdistuksella )

3
Sekoita vatkattu muna ruokakermaan, lisää loput mausteet siihen myös.
Kaada kema laatikon päälle ja lopuksi ripottele korppujahot päälle.

4
Paista 200 asteessa noin yksi tunti.




Ihan hyvää siitä tuli ja nyt sitä on pakkasessakin
että kun ei löydy muuta jääkaapista,
( muuta kuin valot)
niin otanpa kahden kaalin laatikkoa sulamaan..


Mukavaa viikkoa kaikille!

Maireanna

torstai 17. syyskuuta 2015

Salamipannaria !


Miten se tuo aika vilahtaa ? Koska minä täällä viimeksi kävinkään ? Olen vissiin laiskistunut bloggaamaan, ehkä? No en oikeastaan, mutta syitähän aina keksii, kun huomaa että aukkopaikat venyy pidemmiksi. Ei minulla ole pihankunnostusta, ei työelmässä juoksemista, eikä moneen harrastuspaikkaan ehtimistä. On pelkkää aikaa, jota tuhlailen ylenmäärin sumeilematta. En suunnittele aamulla, mitä kaikkea tänään pitää tehdä. Se on sitä seniorien saavutettua etua, vapaus valita.

Se siitä viivyttelystä.

Innostuin sentään pitkästä aikaa käyttämään uunia, sekin on ollut huiluulomalla. Olin tallentanut jostakin lehdestä tämän pannariohjeen. Olen tehnyt tästä jo kaksi versiota, kuulemma se  " omaversio " olisi parempi, mutta sehän on makukysymys mistä tykkää.
Ohje menee näin:
Salamipannukakku

8 dl maitoa
4 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
1 dl persiljaa hienonnettuna
100 gr salamisuikaleita
150 gr juustoraastetta

1
Sekoita maito, munat, jauhot, suola, ja hienonnettu persilja pannukakkutaikinaksi. 
Anna taikinan turvota 20 minuuttia.
2
Laita uunipellille leivinpaperi ja sen päälle levitä salamisuikaleet ja juustoraaste.
Kaada turvonnut takina varovasti päälle ja paista uunissa 225 asteessa noin 25 minuuttia.
¤
Omassa versiossani sekoitin salamisuikaleet taikinaan ja laitoin juustoraasteen  päällimmäiseksi.
Pannarista tuli tietysti tummempi väriltään, mutta oli hyvä kylmänäkin monen päivän jälkeen.
Pääversiona pannari näyttää enemmän pannarille ja kinkku-juusto on alimmaisina tekevät siitä ruokaisan.


Pannari on aina hyvä
ja versioita voi  keksiä
itse lisää..



Tämä pikapäivityksenä,
mutta ei huolta,
minulla on jo uusi juttu hihassa..
siis tulee pian.
Siihen asti moi moi!

Maireanna

perjantai 11. syyskuuta 2015

Kesän huippuhetkiä.


Oli onni päästä hiukan tuulettumaan ainaisen arjen keskeltä. Juna puuskutti kohti etelä-Suomea, sillä pienellä budjetilla varustettuna ei kauas uskalla lähteä.

Juna toi Tampereelle, joka on mielestäni niitä kauneimpia kaupunkeja Suomessa. Oli parituntia aikaa katsella ympärilleen ja löytyi ihan uusia paikkoja joissa en ollut käynyt vielä. Jalat saneli kuitenkin että kauas ei mennä, jos aikoo jatkaa matkaa..
Juna-aseman vieressä oli kaunis puisto jossa kukkapenkit loisti mahtavasti. Vaikka oli aikainen aamupäivä, työntekijät ahersi jo kukkapenkkiä siistimässä.

 Samaisessa puistossa oli tämä kaunis patsas vesialtaan äärellä ja huomioni kiinnitti erikoisesti vesialtaan pohjassa oleva mosaiikki. Se antoi efektin kuin olisi vedessä uiskennellut oikeita kultakaloja!

 Toinen juna tuli asemalle ja matka jatkui. kohti  Turkua. Siellä en tainnut ottaa yhtään kuvaa, vaikka torilla tuli käytyä ainakin. Olin jo aika uupunut koko päivän kestäneestä matkustamisesta, joten en jaksanut kuvata ennenkuin tultiin Naantaliin.
Tuota Aurinkoista ei voinut ohittaa, herätti hyvän mielen.

 Ja tämä, soittojuomala Armas, toinen hyvänmielen tuoja.
( Mutta yövirkkujen paikka, näköjään.. haukotus )


Tämä kuva on jo jonain päivänä jolloin seikkailtiin Naantalin satamassa. Taustalla hyviä ruokapaikkoja.

 Tässä varsinainen viikon oleskelupaikkamme. Naantalin Spa...


Hieno paikka, viisi tähteä saa meiltäkin. Mutta loppujen lopuksi, liiankin hieno. Marmori kylppärissä oli mielestäni kylmänkalsea. Mutta hienohan se oli, en kiellä. Joka sellaiseen on tottunut, niin tuskin sitä huomaa.. pitää itsestään selvyytenä.

¤  ¤
i

Itse pidän kodikkaasta,
tavallisesta,
hellalla
pyttipannua,
....
tiskialtaassa
 jäähtymässä 
mansikkakiisseliä.
Sitä tavallista !

¤ ¤
I





Mukavaa Perjantaita!

Maireanna

Tuorein postaukseni

FLUNSSAAA...

Ruska on mennyt ruosteeseen, ainakin täälläpäin. Tarkoittaa että sade on syönyt värejä ja tuuli pudotellut jo lehtiä maahankin.  Talven tulo...