sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Huomenna on Tuomaan päivä.

 Silloin alkaa virallisesti wanhan ajan jouluviikko. Ja kyllä se alkaa myös tänä hektisenä nykyaikanakin..  jouluviikko,  joka sisältää kiirettä, kiirettä, ja niitä ihan viimeisimpiä  jouluvalmisteluja.  Kinkku nostetaa sulamaan, sahti porisee siihen malliin että odottaa pullotusta.. (Joka olisi pitänyt pullottaa jo viikko sitten! )
Joululeipä ja pulla ovat tehtävälistalla tiistaina, liinojen silitys aattoaamuna. Ei niitä ennen raski laittaa! Juustopöytäkin odottaa täydennystä, niihin sitten hedelmät aaton aattona. Tarkistus kaappiin, onko riisiä puuroon, kahvia ( sitä oikeaa) kermaa, maitoa... ym... ym. Kiire, kiire?

Mutta entäs kun tulee mieleen yksi joulu. Oli jääkaapissa 100 gr kinkkua, leipää, maitoa. Silti, mieli teki vain .. RIISIPUUROA? Aamupäivällä, illalla. Jäi kinkku syömättä.
Toisin sanoen, jouluun ei tarvitse enempää kuin vaikkapa riisipuuron?Voi tyytyä vähempään? Joulu tulee silti.


 Jää jäätyy yöksi, aamulla sulaa pois.
Sitä on musta joulu.

 Tämä kirja kuuluu trdittiooni
joka joulu.
Luen sen viimeistään jouluiltana.
Se on 
minun joulusatuni.

 Vähän hyasintin tuoksua..


 .. niitä joululeivonnaisia.

 Kakku haetaan hallista aatonaattona.
Taattua Truben leipomosta.

Nyt muori alkaa keittää..
tietysti riisipuuroa :-)

Heippati hei!

Maireanna

perjantai 18. joulukuuta 2015

Vielä on viisi päivää kiirettä ja kuhinaa...

 Joulu hiipii lähemmäs ja lähemmäs.. oletko valmis? No en ole! Vaikka joitakin pakollisia onkin tullut tehtyä, itse joulufiilinki on tiessään.. ja yksi syy on tietysti tuo pimeys. Tänään on kuitenkin luvassa lunta, ehkä se joulumielikin siitä kohenee..

Kaupungilla kaupoissa kierrellessä näkee sen epätoivoiselta tuntuvan taistelun apatiaa vastaan, kullan kimallusta, hopean hohtoa.. mutta ihmiset näyttävät olevan nyt varovaisempia ostosten suhteen. Onko se sitten viisautta vai pakon sanelemaa, mutta tarkkasilmäisenä huomaan muutoksen. Ei osteta kuten ennen.
 Esillä olevat tavarat ainakin houkuttelisi.. Laita minut kassiin!

 Paradoksaalista vai muuttuvaa aikaa kuvaa se, että  minä vein kassillisen omia kirjojani kirjaston kierrätyspisteeseen..  olen vienyt jo monta kertaa. Sieltä muut löytävät sitten itselleen tai toiselle ilmaisen lahjan. (Valikoin vietäväksi  hyviä kirjoja.. joita en enää itse lue ) Kirjat ovat kalliita ostaa, siksi kierrätys idea kirjastolla on loistava idea. Vielä kaapissani on useampi keikka tehtävänä, on vaan sellainen olo, että haluan jättää kirjahyllyyni vain niitä tärkeimpiä.

Mutta kuinka ollakkaan, samalla reissulla hivellän jo uusia kirjoja? Onneksi sain jarrut päälle, ei nyt! Ei tällä kertaa.

 Tonttupoika on jo asemissa, vahtii eteisessä tulijoita...

 Pullakranssi leivottu ja viety pakkaseen.

 Kuusikin koristeltu.

 Itse pukinmuori peilailee..

 Tonttula on tämän joulun levossa..

 Hallista haen joulukalan.

 Killimaarian viime joulun ihmettelyä.
Tänä jouluna uudet paketit...


Näillä kuvilla tervehdin teitä ja toivotan
Hyvää ja Iloista Joulua!

Maireanna




















torstai 3. joulukuuta 2015

Saamattoman virsiveisu...

Nyt pimeys tekee tehtävänsä. Ei jaksa tehdä mitään, tai kyllä kai jaksaisi, mutta ei huvita!
Pitäis tehdä sitä ja tätä, mutta? Taitaa olla perusmasis päällä? Syy on ainaisessa pimeydessä, lumesta ei ole toivoakaan, on vaan märkää sohjoa. Ei se ilahduta.

Pitäisi ja pitäisi... tehdä jotain.

Sain sentään laitettua  pyykinpesukoneen töihin, mutta enpä muuta sitten ole tehnytkään.
Olo on kuin kohonneella pullataikinalla ja siltä minä nyt näytänkin... Painoa on tullut rutosti vähälle aikaa. Mitä tässä uskaltaa syödäkkään, Apua! Jos en saa itseäni ruotuun niin ei hyvä hurraa!

Pimeys, pimeys... mee pois. Tule valo!

 Niinpä ei auta muu
kuin hautautua sohvan nurkkaan
poppareitten kanssa?
Saisiko sitä valoa...

Harmaita terveisiä
sohvan valtaajalta

Maireanna



Tuorein postaukseni

FLUNSSAAA...

Ruska on mennyt ruosteeseen, ainakin täälläpäin. Tarkoittaa että sade on syönyt värejä ja tuuli pudotellut jo lehtiä maahankin.  Talven tulo...